Kunhan vaan kyselen?
KariX
3. syys, 2022
Sanon Sanomat 1.9.2022
Venäjä polttaa Suomen rajan lähellä Portovajassa joka päivä n 10 miljoonan euron arvosta kaasua savuna ilmaan (The Times 27.8). Onko kyseessä Putinin häijy vastaus Euroopan pakotteille Venäjän energiasta irrottautumiselle, vaiko kaasuputkistoon turvallisuussyistä tehtävä toimenpide, jolla vähennetään kaasuputkiston painetta? Mielestäni tuo soihdutus, jota Venäjällä tehdään muuallakin, kertoo ongelmista niin Venäjän kaasuputkistossa, kuin koko Venäjän poliittisessa johdossa ja Venäjän mielipuolisista toimenpiteistä Ukrainassa.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kehotti 23.8 pidetyssä huippukokouksessa länsimaita toimittamaan lisää ja nopeammin aseapua Ukrainaan (Newsweek 23.8). Länsivaltojen ja Euroopan Unionin tulee sitoutua myös pitkäjänteiseen pakotteiden käyttämiseen sekä Ukrainan tukemiseen. Euroopan Unionin irrottautuminen Venäjältä tuotavasta energiasta on tuomassa kylmän talven, ja se pakottaa EU:ssa tekemään radikaaleja päätöksiä energian käyttämisessä ja jakelussa.
Saksan tuen osuus Ukrainalle bruttokansantuotteestaan on vain 0,08 prosenttia. Luku kertoo Saksan energiapolitiikan rakentumisesta Venäjän varaan. Saksa yrittää irrottautua Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta ja maakaasusta viimeistään vuoden 2024 aikana. Tuulivoimaan panostanut, mutta ydinvoimalansa lakkauttanut Saksa on ahdingossa.
Suomen energiatilanne olisi kestämätön ilman valmistunutta Olkiluoto 3 ydinvoimalaa. OL3 tulee vastaamaan 30 % Suomen sähkötuotannosta koekäyttämisen jälkeen. Turpeen käyttäminen on hyväksyttävä nyt energiantuottamiseen.
Kun suhteutetaan avustusten arvo maiden väkilukuun ja bruttokansantuotteeseen, Viro on auttanut Ukrainaa eniten, sillä Viron tuki on 0,83 % bkt:sta. Latvian tuki on 0,8 ja esim Puola kuuluu auttajien kärkikastiin 0,49 % suuruisella avullaan bkt:sta. Näissä maissa ei missään nimessä haluta Ukrainan häviävän tätä sotaa.
Suomen tuen osuus on n. 0,05 % bkt:sta, se tarkoittaa reilua 120 milj euroa. Mielestäni nyt Suomen muualle maailmaan kohdistavasta kehitysavusta – vaikka sen tarkoitus on osaltaan ennaltaehkäistä ilmastopakolaisuutta – pitäisi puolet kohdentaa Ukrainaan ja siten lisätä niin aseellista kuin muuta materiaalista avustusta Ukrainaan. Sodan pitkittyminen syyssateineen ja talvipakkasineen on Venäjän etu valloittamillaan alueilla.
Auttamista voidaan kuvata seuraavalla mielikuvalla: jos joku putoaa avantoon, ei riitä se, että hänet autetaan jäälle. Autettava pitää saada hallitusti lämmitettyä ja viedyksi turvaan.
Viime viikkoina on uutisoitu pommituksista, jotka kohdistuvat Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen rakennuksiin ja loppujätteen sijoituspaikkaan. Zaporižžjan ydinvoimala tuottaa n 20% Ukrainan sähköstä. Jos se ei ole käytössä, vaikuttaa sähköpula kansalaisiin niin fyysisesti kuin henkisesti tulevana talvena heikentävästi.
Kari Pohjola
Kristillisdemokraatit